Kerässä

Käytiin lankakauppa Kerässä kyläilemässä ja viihdyttin kovasti hyvin. Kauppiaat Jonna ja Elina kertoilivat meille kahvittelun ja kutimien lomassa ystävystymisestään, tiestään yrittäjiksi ja ajatuksistaan käsitöiden hyvää tekevästä vaikutuksesta. Työtä naisilla riittää yllin kyllin mm. pian avattavan verkkokaupan käynnistämisessä, mutta mieli on hyvä molemmilla. Hyvillä mielin myös me lähdimme tummuvaan iltaan, kukin jatkamaan omaa syksyistä uurastustaan.

Tallukkaan ja iltin etymologiaa

Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen ystävällisesti valotti tallukaan ja iltin etymologiaa ja lupasi tiedon tänne blogiin. Suurkiitos! Tästä tiedosta on varmasti iloa monelle. Olkaat hyvät:

"Tallukas on luultavasti johdos reen jalaksen alapintaa tai jalkineen alapinnan vahviketta merkitsevästä vanhasta murresanasta talla. On mahdollista, että sekä talla- että tallukas-sanojen taustalla on
verbi tallata. Nämä kaikki sanat ovat jo pari tuhatta vuotta vanhoja siitä päätellen, että niillä on vastineita myös itämerensuomalaisissa lähisukukielissä. Tarkkaa historiaa ei voi selvittää kirjallisten lähteiden perusteella.

Iltti on nuorempi sana, joka on lainaa saamesta. Se on yksi niitä harvoja sanoja, joita saamesta on lainattu suomen yleiskieleen. Yleensä saamelaiset lainat ovat pohjoisen luontoon, oloihin ja eläimistöön viittaavia sanoja. Iltti on tullut suomen kirjakieleen 1700-luvun loppupuolella niissä lisäyksissä, joita Henrik Gabriel Porthan on merkinnyt käsin Daniel Jusleniuksen sanakirjaan. Porthan oli saanut sanan Kemin seudulta. Porthan mainitsee myös sanan tallukas samassa yhteydessä, ja sen hän on merkinnyt muistiin Etelä-Pohjanmaalta (mutta kuten sanottu, tämä sana on ollut kielessä jo kauan aikaisemminkin)."

Tallukaskurssi alkoi!

Käsityökoulu Näpsän järjestämä odotettu tallukas-kurssi alkoi tiistaina 11.9 Peltokadulla. Viisitoista innokasta saapui kassit täynnä kankaita ja päät suunnitelmia. Jihuu!

Opena meillä on suutari ja jalkinemuotoilun artenomi Milla Helenius, joka on mm. tehnyt tallukaista opinnäytetyön HAMKiin ja muutenkin perehtynyt tallukkaiden soveltamiseen nykytrendeihin. Milla oli ystävällisesti räätälöinyt meille neljän kerran intensiivikurssin, normaalisti kurssi on reilusti pidempi. Ja me luvattiin olla nopeita sekä tehdä kotiläksyt huolella.

Eka kurssipäivä alkoi johdannolla tallukkaaseen, Millan opinnäytetyönä tekemän ohjekirjan mukaan, jota saa ostaa vaikka täältä.

Yksi taitaa kovasti miettiä jo mallia päässään...

Tallukas (tai tallukka), kuten niin moni muukin käsityö, nousee trendiksi tasaisin väliajoin. Taito Pirkanmaan 100-vuotisjulkaisussa (2012) kerrotaan, että ensimmäinen "tuleminen" oli 1915, jolloin Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys käynnisti tallukantekokurssin yhdessä Kaupunkilähetyksen kanssa. Nämä kurssit saivat jatkoa pula-aikoina, mutta sotien jälkeen innostus hiipui. Kolmas tuleminen oli 60-70 -luvuilla. Sanotaan, että 80-90 -luvut olivat tallukkaan pula-aikaa, mutta tästäkin on monenlaista ilmaa. Mutta se tuntuu aika varmalta, että nyt on taas noususuhdanne. Itseä mietityttämään, onko tosiaan niin että tallukas on nimenomaan Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden juttu, kuten vaikkapa Sarka -museon ja Untamo Utrion kirjassa kerrotaan (kirja löytyy Henriette Kressin yrttejä käsittelevältä kotisivulta!)

Sitten päästiin hommiin! Ensin mitattiin jalat. Näin nöyrästi kumarrellen kaverin jaloissa. Oi teidän korkeutenne.

Seuraavaksi etsittiin mittoihin sopivat lestit. Ja pistettiin nimilaput, jotta oikeat lestit löytyvät seuraavalla kurssikerralla.

Sitten piirretään kaavat.

Pohjakappaleiden kaavan saa oikean kokoiseksi lestin avulla muotoilemalla.

Välillä voi tuumata, pohtia vaihtoehtoisia muotoja, arvuutella kangasvalintoja. Tai jonottaa kaava-arkkia.

Hip hei, valmiit kaavat ovat tässä! Hieman muotosin omiani mallikaavaa kapeammaksi, tein pidemmän iltin...ensikertalaisena olisi tietysti järkevää tehdä just eikä melkein ohjeen mukaan, mutta...nähtäväksi jää. Neuvottelin kyllä openkin kanssa.

Iltti oli minulle ihan uusi sana. Se on se läppä, joka on kengännauhojen alla - jos joku muukin sattuu olemaan yhtä tietämätön. Olisi muuten kiinnostavaa tietää tallukas- ja iltti -sanojen etymologiasta.

Lopuksi ehdimme hieman konsultoida Millaa kangasvalinnoissa. Aika paksu kerros pitää tehdä, ettei tule lörppis ja sukkamainen. Kenkähän tässä on tavoitteena.

Kivaa oli, aika kului siivillä, mutta kaikki ehdimme hienosti sen mitä pitikin. Kotiläksyksi: leikkuuhommaa, päällisten ompelua, välipohjien ja ilttien valmistusta. Ei kun hommiin!!

PS. Wikipediassa on tallukkaasta aika niukka juttu, joka selvästi kaipaa innokkaan tiedonjakajan työpanosta. Anyone?