21.3.2012

Eläviä patsaita ja muita taitajia Vapriikissa 18.3

No huhhuh! Olipa aivan supermahtava tapahtuma menneenä viikonloppuna Vapriikissa! Elävät patsaat ja kädentaitajat, Tampereen ammattiopiston, Näpsä-käsityökoulun ja Kaarilan lukion oppilaiden upea yhteistyöprokkis elävöitti hienosti Ladyn tyyli –näyttelyn päätöspäivää. Paikalla oli myös itse Lady Ostapeck, joka tosiaan on ihan elossa oleva henkilö! Sisääntuloaula kuhisi ihmisiä, joita oli vastaanottamassa eläviä patsaita eli tyylikkäästi kammattuja ja omiin taidokkaisiin luomuksiin sonnustautuneita neitoja. Mieletön tunnelma jo heti aulassa. Epäilen, yltäisikö G-museo samaan - edes kävijämäärissä saati tarjonnassa.

Patsaat keräsivät runsaasti uteliata kyselijöitä ja kuvaajia. Alla olevassa kuvassa Tampereen ammattiopiston toisen vuosikurssin opiskelija Petra Rusasen kahvipusseista valmistama puku, joka on käsityön lukiodiplomityö. Asuun on pukeutunut myöskin toista vuotta vaatetusalaa opiskeleva Netta Anttalainen. Itseä hauskuutti erityisesti tuo helma, jota en valitettavasti saanut ihan niin hienosti kuvaan kun olisin tahtonut.


Ammattiopiston patsaiden pöyheät kampaukset ja värikkäät meikit olivat ammattiopiston hiusalan opiskelijoiden käsialaa. Ammattiopistolta osallistui yhteensä 36 opiskelijaa, joista patsaita 11 kappaletta :)

Seuraavassa kuvassa puolestaan kuviksen lukiodiplomityö "Toiset kasvot". Tekijä Kaarilan lukion Kaisa-Elina Koivisto, joka on ilmeisen hurahtanut taito- ja taideaineisiin. Kaisa-Elina oli myös elävänä patsaana esitellen valmistamaansa kevätjuhla-asua. Lisäksi hänen vanhojen päiväpukuaan esitteli tapahtumassa Mervi-Sofia Koivisto.


Kaisa-Elinan teos voisi minusta noin ulkoisten ominaisuuksiensa puolesta olla vallan mainiosti myös käsityön lukiodiplomi. Mutta lopputuotehan ei diplomeissa suinkaan ole se ainoa seikka vaan prosessi, jota selvitetään kuvin ja sanoin työn oheen liitettävässä portfoliossa. Käsityössä varmaankin käsitteellisestään ja pohditaan materiaalista kulttuuria eri näkökulmasta kuin kuviksessa...Alla vielä yksityiskohta Toiset kädet -työstä.


Iida Karhun (kuvassa alla) lukiodiplomi oli työn alla. Täytyy sanoa, että aikamoinen temppu lähteä tekemään haastavaa diplomia näytösluonteisesti museoon. En tiedä olisiko minusta samaan. Siinähän pitää näyttää keskeneräinen prosessi kaikelle kansalle ja vielä vastailla mitä moninaisimpiin (hölmöihin) kysymyksiin - ja tehdä samalla työtä, joka on todella haastava ja tiukasti arvioitu. Iidalle täydet pisteet!


Viidestä tehtävävaihtoehdosta Iida oli valinnut "Ole aktivisti" -aiheen. Tehtävä kuvataan ohjeissa seuraavasti: Tuo esiin oma äänesi julkisessa tilassa. Suunnittele ja tuo julki itsellesi ajankohtainen ja tärkeä arvo, aate tai mielipide käsityöaktivismin keinoin. Kutkuttava, mutta haastava tehtävä jonka olisin varmasti itsekin valinnut. Hirmuisesti ei viitsinyt udella, mutta tuolia kovasti muistuttava tuote/teos oli valmisteilla.


Halusin välittää tapahtuman vauhtia muillekin ja videoin hieman kehruuta. Laatu on taattua harrastelijatasoa. Kehrääjinä Johanna Husari Kaarilan lukiosta ja Näpsän Marja Mäkelä. Kehruun suhinan voi kuvitella mielessään, sillä nauhalle tallentui semmonen kohina, jotta otin sen kokonaan pois. Toika valmistaa näitä pieniä ja pieneen tilaan meneviä laitteita. Niillä kuulemma kehruu sujuu oppilailta, varsinkin nuorilta, näppärämmin kuin perinteisellä rukilla.


Työnäytösten (olisiko taitonäytös osuvampi nimi?) lisäksi esillä oli Näpsä-käsityökoululaisten valmistamia tallukoita (vai tallukkaita?). Siis ihan superjuttuja! Etäisesti muistan kuulleeni näistä, mutta nyt livenä nähtynä iski hirmuinen himo tehdä itse samanlaiset. Kalpene konverse! Näissä on tunnelmaa ja tunnetta eikä mitään hikipajojen painolastia. Taatusti eettiset ja huomattavasti ekologisemmat kuin mitkään kaupasta saatavat läpykkäät. Nämä ovat sitä paitsi taidokkaita! Haluan tallukas-kurssille!

Olga Suutarin tallukkaat

Helena Luoman tallukkaat
Lotta Matikaisen tallukat

Kaarilan lukion kässämaikka Jaana Marttila, joka on myös yhdistyksemme jäsen, kertoi että oppilaat ovat olleet innostuneesti mukana projektissa. Mitään ylimääräistä rahaa, suoritusta tai lisäpistettä ei kukaan osallistujista saa - ei myöskään ope. Mukana ollaan yhteisyyden ja ilon vuoksi, josta ammentaa arkiseen koulutyöhön. Ilo ja yhteisyys todella näkyivät. Mitään "huhhuh, kun jo väsyttää" -fiilistä ei ollut pihaustakaan ilmassa. Näyttäytyminen, jalkautuminen ja jakaminen on merkityksellistä. Osallisuus ja osallistuminen. Katsojana iloitsen, että on ihmisiä jotka haluavat ja jaksavat nähdä vaivaa, jotta minä voisin kokea ihania elämyksiä. KIITOS!

6.3.2012

Kässyopet hiihtolomalla

Tampereen opet hiihtolomailivat viime viikolla. Me, Johanna, Tiina P. ja Miia, matkailimme kotikaupungissa. Käväisimme Verkarannassa katsomassa Pirkanmaalaista käsityökatselmusta. Näyttely juhlistaa 100-vuotiasta Taito Pirkanmaa ry:tä. Onnea!


Taisimme tosin onnistua tutkailemaan näyttelyä hieman "käväisyä" pidempään. Kuten näyttelymainoksessa luvattiin, esillä oli monenlaista käsityötä. Korutaidetta, tilkkutöitä, pitsiä, vaatteita, asusteita, huovusta, puutöitä, keramiikkaa, kankaanpainantaa...


Kyse oli aika pitkälti myös myyntinäyttelystä ja monia töitä saattoi ostaa Verkarannan myymälästä. Emme tainneet ostaa mitään, mutta ei se mikään kannanotto ollut. Hiihtolomalainen keskittyy mieluusti materiaalihankintoihin, kuten Tiina joka saapui paikalle uunituoreiden lankahankintojen kanssa. Lahjuksia oli luvassa joillekin onnellisille.


Rankka näyttelykeikka pakotti kaffelle. Aika ovelia ovat kahvittelijoiden ilmeet, mutta se ei johtunut tarjoomuksista vaan kuvaajasta, jonka "järkkäri" oli himpsun hidas.


Taisimme sivuta tuntijakoakin, mutta onneksi ymmärsimme, että nyt kannattaa keskittyä lomatunnelmien luontiin. Ideoimme mm. yhdistyksen kesälomakohteita. Yhdessä suunnittelu on kivaa, ideat ruokkivat toisiaan. Kaikenalaista oli ilmassa. Nähtäväksi jää, miten ideamme konkretisoituvat.


Kahvin jälkeen Johanna suuntasi aivan yllättäen kangaskauppaan. Meriseminaarilaiset tulevat näkemään uuden, upean klänningin. Miia puolestaan aikoi saada talvitakkinsa valmiiksi ennen kevättä, joka on jo ihan käsillä. Nautitaan ihanasta valosta ja lintujen innokkaasta sirkutuksesta!

PS. Seuraavat porinat on 17.4. Ylöjärvellä. Ohjelmassa kierrätysmatskuilla ilmaisua. Syyspäivien Lounge-pajan matskuja kun vielä riittää. Tarkempaa infoa piakkoin jäsenkirjeessä.