Tallukaskurssi alkoi!

Käsityökoulu Näpsän järjestämä odotettu tallukas-kurssi alkoi tiistaina 11.9 Peltokadulla. Viisitoista innokasta saapui kassit täynnä kankaita ja päät suunnitelmia. Jihuu!

Opena meillä on suutari ja jalkinemuotoilun artenomi Milla Helenius, joka on mm. tehnyt tallukaista opinnäytetyön HAMKiin ja muutenkin perehtynyt tallukkaiden soveltamiseen nykytrendeihin. Milla oli ystävällisesti räätälöinyt meille neljän kerran intensiivikurssin, normaalisti kurssi on reilusti pidempi. Ja me luvattiin olla nopeita sekä tehdä kotiläksyt huolella.

Eka kurssipäivä alkoi johdannolla tallukkaaseen, Millan opinnäytetyönä tekemän ohjekirjan mukaan, jota saa ostaa vaikka täältä.

Yksi taitaa kovasti miettiä jo mallia päässään...

Tallukas (tai tallukka), kuten niin moni muukin käsityö, nousee trendiksi tasaisin väliajoin. Taito Pirkanmaan 100-vuotisjulkaisussa (2012) kerrotaan, että ensimmäinen "tuleminen" oli 1915, jolloin Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys käynnisti tallukantekokurssin yhdessä Kaupunkilähetyksen kanssa. Nämä kurssit saivat jatkoa pula-aikoina, mutta sotien jälkeen innostus hiipui. Kolmas tuleminen oli 60-70 -luvuilla. Sanotaan, että 80-90 -luvut olivat tallukkaan pula-aikaa, mutta tästäkin on monenlaista ilmaa. Mutta se tuntuu aika varmalta, että nyt on taas noususuhdanne. Itseä mietityttämään, onko tosiaan niin että tallukas on nimenomaan Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden juttu, kuten vaikkapa Sarka -museon ja Untamo Utrion kirjassa kerrotaan (kirja löytyy Henriette Kressin yrttejä käsittelevältä kotisivulta!)

Sitten päästiin hommiin! Ensin mitattiin jalat. Näin nöyrästi kumarrellen kaverin jaloissa. Oi teidän korkeutenne.

Seuraavaksi etsittiin mittoihin sopivat lestit. Ja pistettiin nimilaput, jotta oikeat lestit löytyvät seuraavalla kurssikerralla.

Sitten piirretään kaavat.

Pohjakappaleiden kaavan saa oikean kokoiseksi lestin avulla muotoilemalla.

Välillä voi tuumata, pohtia vaihtoehtoisia muotoja, arvuutella kangasvalintoja. Tai jonottaa kaava-arkkia.

Hip hei, valmiit kaavat ovat tässä! Hieman muotosin omiani mallikaavaa kapeammaksi, tein pidemmän iltin...ensikertalaisena olisi tietysti järkevää tehdä just eikä melkein ohjeen mukaan, mutta...nähtäväksi jää. Neuvottelin kyllä openkin kanssa.

Iltti oli minulle ihan uusi sana. Se on se läppä, joka on kengännauhojen alla - jos joku muukin sattuu olemaan yhtä tietämätön. Olisi muuten kiinnostavaa tietää tallukas- ja iltti -sanojen etymologiasta.

Lopuksi ehdimme hieman konsultoida Millaa kangasvalinnoissa. Aika paksu kerros pitää tehdä, ettei tule lörppis ja sukkamainen. Kenkähän tässä on tavoitteena.

Kivaa oli, aika kului siivillä, mutta kaikki ehdimme hienosti sen mitä pitikin. Kotiläksyksi: leikkuuhommaa, päällisten ompelua, välipohjien ja ilttien valmistusta. Ei kun hommiin!!

PS. Wikipediassa on tallukkaasta aika niukka juttu, joka selvästi kaipaa innokkaan tiedonjakajan työpanosta. Anyone?

Syyskauden ohjelmaa

Viileä kesä takana ja lämmin syksy edessä. Hallitus kokoontui viimeisenä lomapäivänä laatimaan syksyn toimintaa. Jäsenkirjeessä tarkemmin, mutta tällaisia päivämääriä kannattaa merkata ylös:

ti 21.8 klo 15.30-> retki Toijalan Tekstiilipalveluun kimppakyydein.  Tarjoa ja tilaa kyytiä spostilistalla.
to 6.9 klo 16-19 Porinat Tekstiilimuseo Werstaalla. Tarjolla mm. museoesittelyä ja talkoilua
ke 26.9 klo 17-19 Tutustuminen lankakauppa Kerään. ks. jäsenkirjeestä ilmoittautuminen
ti 9.10 klo 16.30-19 Myyjäistalkoot Sammon koululla
ti 6.11 20.11. alkaen klo 16.30 Myyjäistalkoot Johanneksen koululla
ti 4.12 alkaen klo 16.30 Myyjäistalkoot Tammelan koululla
to 13.12 alkaen klo 17 Joulupuurot Raija Varhilla

Tallukaskurssia vielä järjestellään. Muista myös TOLin ja TAOn syyspäivät Naantalissa 6.-7.10!

Kokouksen jälkeen Johanna harjoitteli myyjän hommaa Lyhtyjen illassa. Keli oli viiiiiiileä, mutta kauppa kuulemma kävi, kuten tyytyväisestä ilmeestä voi päätellä. Kuvasta ei valitettavasti näy hienot tuuma&toimi -tuotteet.

Hyvää syksyn alkua ja tapaamisiin!!

PS. Mieluusti saa tiedottaa yhdistysläisiä kiinnostavista tapahtumista esim. sähköpostilistalla. Niitä voi sitten poimia tänne blogiinkin "tapahtuu" -osioon.

Kesäretkellä Hämeenlinnassa 7.6

Tämän vuoden kesäretki suuntasi Hämeenlinnaan. Matkanjohtaja Johannan pehmeän lempeä kuulutus toivotti hyvää matkaa neljälletoista pirteälle naiselle.

Eipä kulunut tuntiakaan, kun pikkubussimme oli parkissa ensimmäisessä kohteessamme.

Tutustuimme Wetterhoffin taloon, joka avautui viime kesänä suuren remontin jälkeen. Kertakaikkisen upea rakennus pitää sisällään erilaisia luovien alojen yrittäjiä sekä viehättävän kahvilan.

Yksi toimijoista on Kide-osuuskunta, jonka myymälä toimii talon alakerrassa. Taloa ja osuuskunnan toimintaa meille esitteli Eila Anttila. Osuuskuntaan kuuluu 11 käsityöläistä, jotka myös pyörittävät myymälää. Ja kyllä, ostoksia tehtiin.

 Alakerrasta löytyvät myös Wetterhoffin myymälän upeat, isot ja valoisat tila. Koko talo henki lämmintä käsityön ja taidon tunnelmaa.

Myymälävisiitillä tapasimme Jaana Rantasen, joka vei meidät ex tempore -turneelle värjäämöön. Se vasta olikin mielenkiintoista. Rakennus on (muistaakseni) vuonna 1920 rakennettu ja nimenomaan värjäämöksi. Alakerrasta löytyvät värjäystilat, joissa on mahdollista värjätä 4-50 kiloisia eriä. Pienet erät ovatkin värjäämön erikoisaluetta, eli kuka tahansa voi tilata haluamansa väristä lankaa, jos ei vaikka ole kaupasta onnistunut löytämään. Laadusta pitää huolen värjäämömestari Erkki Yrjölä, joka on alansa ehdotonta huippua kansainvälisestikin. Mestarilla on nyt oppipoika, joka imee itseensä mestarin arvokasta ja hiljaista tietoa.

Jos en nyt ihan väärin muista, niin Wetterhoff teettää itse villalankansa, jotta laatu olisi parasta mahdollista.

Yläkerrasta löytyivät laboratoriotilat, jossa testaillaan lankoja mm. linitestillä.

Jaana kertoi, että lankojen kuivaustilat (alla kuvassa) näyttävät 40-luvun kuvissa tismalleen samalta kuin nykyisin. Värjäämö olikin jotenkin hyvällä tavalla nostalginen paikka, josta ei olisi tehnyt mieli lähteä pois. Erityistä nostalgiaa koki Sanna, joka oli Wetterhoffilla aikanaan opiskellut. Tilat olivat kuulemma ihan kun silloin. Sanna kertoi, miten he olivat olleet koululla aamusta iltakymmeneen saakka. Muun muassa värjäämössä.

Tutustuimme vielä yläkerran tiloihin, jossa on esillä mm. Frederika Wetterhoffin huonekaluja. Sitten suuntasimme lounaalle, kukin valitsemaansa kohteeseen.

Seuraava etappi oli Metsänkylän navetta, jossa meitä kierrätti Erika Honkanen. Paikka on toiminut kahdeksan vuotta ja siitä on tullut aikamoinen entisöijän aarreaitta.

Ylläoleva navettarakennus on entisöijä-remontoijan unelma, josta löytyy jos jonkin sorttista vanhaa ovea, luukkua ja lankkua. Vanha tarkoittaa aikaa reilusti ennen viiskytlukua. Erika kertoi, että esimerkiksi rintamiestalot ovat Metsänkylälle uusia.

 Mutta jotakin omituista löytyi navetan takaosasta. Vanhoja lankoja vai mitä ihmettä??

Pieni vihje pilkisti navetan oviaukosta.

Jotakin pitkäkauloja?!

Hiukset hulmuten ottamaan selvää!

No kyllähän me se oikeesti jo tiedettiin, että kyse on alpakoista. Tyypit olivat vastakerittyjä ja näyttivät siltä, että niillä olisi karvahattu päässä. Erittäin hassun näköisiä otuksia. Keritsijä oli tullut ihan Australiasta asti. Tällä ammattilaisella meni kuulemma vartti per alpakka.

Vaikka alpakat olivat hassuja, niin vähintääkin yhtä hassun näköinen on alpakan kuvaaja.

Tätä oli juhlistettava piknikillä. Suuntasimme Aulangon joutsenlammelle. Cin, cin!

Kävimme vielä Aimokoulun kässän ja kuviksen päättötyönäyttelyssä galleria Arxissa.

Ja sitten....kun sitä aikaa ihme kyllä vielä jäi (vai oliko tää piilomatkasuunnitelmassa?)...poikkesimme paluumatkalla Iittalan ihmemaahan. Siitä ei ole dokumenttia, koska kuvaaja alkoi olla jo hieman uupunut. Ne alpakat veivät kaiken energian. Lopuksi vielä luokkakuva matkalaisista, jonka ystävällinen linjurikuskimme otti. Että semmonen reissu tällä kertaa!

Porinat 17.4. Moision koululla

Tuttuun, perinteiseen tapaan tekstiiliopettajat porisivat asian ja oppiaineksen äärellä. Tänä keväänä kevätporinat pidettiin Moision koululla, Ylöjärvellä. Sää oli kirpeän ja viimaisen lokakuinen, mutta sisätiloihin tultua mieli oitis valaistui. Kiitos, Kirsi ja Inna sekä Miia, emännöinnistä!

Aluksi puheenjohtajamme Johanna toivotteli tervetulleeksi ja kertoili lyhyesti laivaseminaarikuulumiset. Porinan kätevyysosiossa värkättiin vanhasta uutta. Syyspäiviltä oli jäänyt runsaasti tähteeksi erilaista sälää korujen tekemiseen tai tuunaamiseen. Siitäpä sitten vain hommiin:

Aikansa pöytää ympäri kuljettuaan porukka alkoi saada inspiraation hännästä kiinni ja upeita aikaansaannoksia syntyikin:

Ja sitten juotiin kahvit. Emännille kiitos jälleen kerran niin herkullisista houkutuksista!

(PS: Täällä on nyt puikoissa ihan tuore Bloggerin käyttäjä, Tiinap, jolla on ollut mutka poikineen matkassa. Nyt esim. en osaa ottaa tuota alleviivausta pois, joten suokeepa anteeks.) (mää korjasin sen, u-alleviivaus oli varmaan kuvista johtuen painautunut päälle. t. Miia)

Taito-viikko 10.-14.4

Taito -viikolla 10.-14.4. tapahtuu. Esimerkiksi käsityökeskukset järjestävät avoimia pajoja, joissa pääsee tekemään tilkkumattoa vanhan kengänkorkotekniikan mukaan. Täytyy tunnustaa, että en ole kuullutkaan moisesta, mutta näyttää kiinnostavalta. Saiskohan ittestään sen verran irti, että käpsehtelisi Verkarantaan keskiviikkona testailemaan. Muiden keskusten pajat ynnä muut Taito-viikon tapahtumat täältä.

7-9 -vuotiaiden huopalintuja

Taito-viikon aivan ehdottoman suositeltava käyntikohde on Rullassa vielä 22.4 asti oleva Näpsän "Ilma, lento, keveys" -näyttely, josta yllä oleva kuvakin. Mielettömän hienoja töitä ja loistava esimerkki siitä, miten teemojen kautta saa enemmän irti. Myös monimateriaalisuus ja monitekniikkaisuus (onkohan tollasta sanaa?) viehätti itseäni. Hymyn huulille saivat esimerkiksi nämä 9-10 -vuotiaiden keijut. Ihan loistava lähestymistapa keijuihin. Grrrrl!

Rullan superpäivä on Taitojen nimpparina lauantaina. Silloin kootaan Lempivaatenäyttelyä ja vietetään Design-päivää. Onkos se muuten niin, että tamperelainen sanos että tairon päivä?

Vaikka Taito-viikko onkin Taito ry:n lanseeraama tapahtuma, sitä vietetään toki esimerkiksi peruskoulujen käsityötunneilla. Tunnelmaan voi virittäytyä myös kuuntelemalla mitä aiheesta jutustellaan ihka uudessa Taitoradiossa. (vai rariossa??)

Mitähän taironnäytettä sitä ite tälle viikolle keksisi...kesken on laukku ja suunnitelmissa paitaa, mekkoa, legginsejä, liivi, toinen laukku.....

Ensi viikolla tehrään on sitten kaikkien tairoille käyttöä, kun ti 17.4 tehdään kierrätysmatskuista koruja ja koristeita porinoissa. Yritän muistaa kameran matkaan niin saadaan tänne jotain meiränkin tekemiä näytille.