Opena meillä on suutari ja jalkinemuotoilun artenomi Milla Helenius, joka on mm. tehnyt tallukaista opinnäytetyön HAMKiin ja muutenkin perehtynyt tallukkaiden soveltamiseen nykytrendeihin. Milla oli ystävällisesti räätälöinyt meille neljän kerran intensiivikurssin, normaalisti kurssi on reilusti pidempi. Ja me luvattiin olla nopeita sekä tehdä kotiläksyt huolella.
Eka kurssipäivä alkoi johdannolla tallukkaaseen, Millan opinnäytetyönä tekemän ohjekirjan mukaan, jota saa ostaa vaikka täältä.
 |
| Yksi taitaa kovasti miettiä jo mallia päässään... |
Tallukas (tai tallukka), kuten niin moni muukin käsityö, nousee trendiksi tasaisin väliajoin. Taito Pirkanmaan 100-vuotisjulkaisussa (2012) kerrotaan, että ensimmäinen "tuleminen" oli 1915, jolloin Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys käynnisti tallukantekokurssin yhdessä Kaupunkilähetyksen kanssa. Nämä kurssit saivat jatkoa pula-aikoina, mutta sotien jälkeen innostus hiipui. Kolmas tuleminen oli 60-70 -luvuilla. Sanotaan, että 80-90 -luvut olivat tallukkaan pula-aikaa, mutta tästäkin on monenlaista ilmaa. Mutta se tuntuu aika varmalta, että nyt on taas noususuhdanne. Itseä mietityttämään, onko tosiaan niin että tallukas on nimenomaan Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden juttu, kuten vaikkapa Sarka -museon ja Untamo Utrion kirjassa kerrotaan (kirja löytyy Henriette Kressin yrttejä käsittelevältä kotisivulta!)
Sitten päästiin hommiin! Ensin mitattiin jalat. Näin nöyrästi kumarrellen kaverin jaloissa. Oi teidän korkeutenne.
Seuraavaksi etsittiin mittoihin sopivat lestit. Ja pistettiin nimilaput, jotta oikeat lestit löytyvät seuraavalla kurssikerralla.
Sitten piirretään kaavat.
Pohjakappaleiden kaavan saa oikean kokoiseksi lestin avulla muotoilemalla.
Välillä voi tuumata, pohtia vaihtoehtoisia muotoja, arvuutella kangasvalintoja. Tai jonottaa kaava-arkkia.
Hip hei, valmiit kaavat ovat tässä! Hieman muotosin omiani mallikaavaa kapeammaksi, tein pidemmän iltin...ensikertalaisena olisi tietysti järkevää tehdä just eikä melkein ohjeen mukaan, mutta...nähtäväksi jää. Neuvottelin kyllä openkin kanssa.
Iltti oli minulle ihan uusi sana. Se on se läppä, joka on kengännauhojen alla - jos joku muukin sattuu olemaan yhtä tietämätön. Olisi muuten kiinnostavaa tietää tallukas- ja iltti -sanojen etymologiasta.
Lopuksi ehdimme hieman konsultoida Millaa kangasvalinnoissa. Aika paksu kerros pitää tehdä, ettei tule lörppis ja sukkamainen. Kenkähän tässä on tavoitteena.
Kivaa oli, aika kului siivillä, mutta kaikki ehdimme hienosti sen mitä pitikin. Kotiläksyksi: leikkuuhommaa, päällisten ompelua, välipohjien ja ilttien valmistusta. Ei kun hommiin!!
PS. Wikipediassa on tallukkaasta aika niukka juttu, joka selvästi kaipaa innokkaan tiedonjakajan työpanosta. Anyone?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti